Historia

Teollisuuden projektitoimituksista harvesteripäätehtaaksi

Pekka Nevalainen perusti Outokummun Metalli Oy:n kolmen muun osakkaan kanssa vuonna 1980. Perustamisesta aina 2000-​luvun alkuvuosiin saakka yhtiön pääliiketoiminta-alue oli teollisuuden projektitoimitukset. Outokummun Metalli erikoistui kaivos- ja prosessiteollisuuden materiaalinkäsittelyyn liittyvien laitteiden, kuten hihnakuljettimien ja varastosiilojen, valmistukseen. Outokummun Metallissa on valmistettu vuosien mittaan myös muita tuotteita, mm. nestekaasupulloja ja  kappaleenkäsittelylaitteita, sekä tehty monenlaisia konepajateollisuuden tilaustöitä. Metsäkoneeseen liitettävien harvesterikourien kehitys aloitettiin omana tuotteena vuonna 1984, ja niiden valmistuksesta kasvoi vuosien mittaan yhtiön nykyinen pääliiketoiminta.

Outokummun Metallilla on John Deere Forestry Oy:n kanssa yhteisyritys Waratah OM Oy, joka perustettiin vuonna 2003. Tuolloin harvesteripäiden tuotekehitys siirrettiin Waratah OM:lle, ja Outokummun Metalli keskittyi harvesteripäiden valmistukseen luopuen pikku hiljaa teollisuusprojekteista ja muista tuotteista. 

Määrätietoisella kehitystyöllä ja huomattavilla investoinneilla Outokummun Metallista on 2000-​luvun kuluessa rakennettu moderni, teräsrakenteiden sopimusvalmistukseen erikoistunut tehdas, jonka pääliiketoiminta on John Deere ja Waratah -harvesteripäiden runkotuotanto. Lisäksi Outokummun Metalli on valmistanut Vahva-kahmareita vuodesta 2011 lähtien.

Yrityksen perustaminen

Insinööri Pekka Nevalainen päätti perustaa oman yrityksen toimittuaan kymmenisen vuotta konepajainsinöörin tehtävissä Outokummun Konepaja Oy:ssä. Nevalainen pyysi yhtiökumppaniksi kolme työtoveriaan: Paavo Pietarisen, Auvo Ratilaisen ja Tarmo Tahvanaisen. Outokummun Metalli Oy:n perustava yhtiökokous pidettiin 9.5.1980. Uuden yhtiön toiminta-ajatuksena oli ”harjoittaa konepaja- ja asennustoimintaa niin, että asiakkaan mielestä yritykselle on tunnusomaista laatu ja toimitusvarmuus”. Ensimmäiset tuotannon toimitilat vuokrattiin Outokummusta Kalattomantieltä. Yrityksen konttori toimi aluksi Pekka Nevalaisen kotona. Outokummun Metallin ensimmäinen työprojekti käynnistyi kesäkuussa 1980, kun neljä asentajaa aloitti kuljetinmuutostyöt Outokummun Vuonoksen kaivoksella. Outokummun Metalli hankki omat toimitilat ensin Asevelitieltä 1981 ja siirtyi vuonna 1983 isompiin tiloihin Sysmäjärven teollisuusalueelle Outokummussa.

Teollisuuden kunnossapitoa ja projektitoimituksia 1980-luvulla

Outokummun Metalli vakiinnutti jo varhaisina toimintavuosinaan asemansa teollisuuden kunnossapidon luotettavana kumppanina. Keskeisiä asiakkaita 1980-luvulla olivat muun muassa Outokumpu Oy, Myllykoski Oy, Enso-Gutzeit Oy ja Oy Wilh. Schauman Ab. Metalli erikoistui etenkin kuljetinhuoltoihin, putkistojen muutostöihin ja koneiden siirtotöihin.

Kunnossapitotöiden rinnalla Outokummun Metalli panosti tarjouspohjaiseen konepajavalmistukseen ja laajoihin projektitoimituksiin. Vuosikymmenen merkittävimpiin toimituksiin kuuluivat Outokumpu Oy:n Keretin kaivoksen yhteyteen rakennetun koetehtaan kone- ja laiteasennukset, Myllykoski Oy:n Luikonlahden kaivoksen rakeistamo varastosiiloineen sekä etenkin Outokumpu Oy:n Enonkosken kaivoksen kone- ja laiteasennukset suunnitteluineen. Lisäksi yhtiö vastasi Outokumpuun perustetun VTT:n Mineraalitekniikan koetehtaan laitetoimituksista. 1980-luvulla käynnistyi myös pitkäaikainen asiakassuhde Finnmineralsiin, jolle Outokummun Metalli toimitti laitteita Vuonoksen talkkiliettämöön. Yhtiön tunnettuus bulk-materiaalin käsittelyyn liittyvien laitteiden toimittajana vakiintui. Isojen projektien rinnalla konepajassa tehtiin lukuisia alihankinta- ja tilaustöitä.

Projektiliiketoiminta 1990–2000-luvuilla

1990-luvulla Outokummun Metalli toimi keskeisenä laitetoimittajana Finnmineralsille (myöh. Mondo Minerals), kun yhtiö kehitti talkkitoimituksiaan Keski-Eurooppaan. Finnminerals rakennutti uuden liettämön Hollannin Cuijkiin vuonna 1993. Metalli toimitti talkkiliettämön koneet, laitteet, säiliöt ja putkistot asennettuna. Metalli toimitti laitteet myös Joensuun syväsataman terminaaliin, jonka Joensuun Laivaus Oy rakennutti irtotalkin kuljetusta varten.

Kotimaassa merkittäviä toimituksia olivat mm. Enocell Oy:n Uimaharjun sellutehtaan hoitotaso- ja teräsrakenneurakka, Mondo Mineralsin Outokummun tehtaan kemikaaliaseman laitteet ja murskaamon kuljettimet sekä Kemira Chemicals Oy:n Siilinjärven laitoksen rikkirikasteen purkausasema ja hihnakuljettimet.

2000-luvun alussa Outokummun Metallin historian suurin yksittäinen teollisuusprojekti käynnistyi Pyhäsalmen kaivoksessa. Yhtiö toimitti ja asensi kaivoksen malminkäsittelylaitteet, mukaan lukien yli 400 metriä kuljettimia ja järeät teräksiset kannatusrakenteet. Useita muitakin mittavia projekteja toteutettiin, mm. Avesta Polarit Chrome Oy:n Kemin kaivoksen malminkäsittelyn kuljetinjärjestelmä 2002-2003. Vuonna 2008 valmistettiin kalkkikiven ja poltetun kalkin kuljettimet Talvivaaran Kaivososakeyhtiölle, mikä oli viimeinen Outokummun Metallin nimissä tehty teollisuusprojekti, sillä yhtiö päätti suunnata resurssinsa kovaan kasvuun lähteneeseen harvesteripääliiketoimintaan.

Omia tuotteita teollisuusprojektien rinnalla

Projektiliiketoiminnan ohella tavoitteena oli alusta saakka löytää omia tuotteita, joiden valmistus tasaisi projektien kausiluonteisuutta.  Alkuvuosina useita erilaisia tuoteaihioita tutkittiin aktiivisesti sekä kansainvälisillä messuilla että kotimaisista kanavista. Valmistukseen otettiin vuosien mittaan useampia erityyppisiä tuotteita. Jo vuonna 1984 hankittiin metsäkoneen harvesterikouran tuoteoikeudet, josta muodostui pikku hiljaa yhtiön päätuote. Teräksisiä nestekaasupulloja valmistettiin vuosina 1986-1997. Hitsauksen mekanisoinnissa käytettäviä New Firo -kappaleenkäsittelylaitteita valmistettiin 1991-2008. Jätevedenpuhdistamoihin tarkoitetun Neka-System lietteenkäsittelyjärjestelmän laitteita valmistettiin 1994-1997.

Harvesteripäiden tuotekehitys

Outokummun Metalli hankki Finncombi-konepajan kehittämän kouraharvesterin tuoteoikeudet vuonna 1984. Metsäkoneeseen liitettävä kouraharvesteri perustui joensuulaisen Sakari Monosen ja hänen suunnittelutiiminsä kehitystyöhön. Suunnittelijat Veikko Kettunen ja Jussi Makkonen siirtyivät Outokummun Metallin palvelukseen, mikä mahdollisti tuotteen jatkokehityksen ja sarjavalmistuksen käynnistämisen.

Outokummun Metallin ensimmäinen oma kouraharvesterimalli oli 750H. Mallia kehitettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, ja se loi perustan yhtiön omalle tuotekehitykselle. 750H:ta seurasi 756 ja sen kehitysversio 756B, joissa siirrettiin hydrauliikkaventtiili peruskoneesta kouraan ja parannettiin toimintavarmuutta.

Seuraava malli oli 755 ja myöhemmin 755B. Varsinainen läpimurto saavutettiin mallilla 745, joka lanseerattiin 1995. Mallissa oli nelirullainen syöttö, kevyempi rakenne, uusi sahalaite sekä joukkokäsittelylaite. Mallista tuli suosittu ja viimeistään kyseinen malli loi koneyrittäjien piirissä tunnetun käsitteen ”Outokummun koura”, vaikkei tuotteita markkinoitu Outokummun Metallin nimissä.

745-mallin rinnalle kehitettiin järeämmät mallit 758 ja 758HD, joista jälkimmäinen nousi päätuotteeksi erityisesti vaativissa olosuhteissa. 745:tä jatkokehitettiin malli H754, joka oli tuotannossa vuoteen 2017 asti. Viimeinen Outokummun Metallilla suunniteltu malli oli maineikas H480. Outokummun Metallissa on tehty uraauurtavaa työtä metsänkorjuulaitteiden tuotekehityksessä ja kehitetty monia nykyisissäkin harvesteripäissä käytössä olevia teknisiä ratkaisuja.

Outokummun Metallin valmistamien harvesteripäiden myynnistä vastasi alun perin Lokomo-Forest Oy, joka kuului suomalaiseen Rauma-Repola konserniin. Myöhemmin yrityskauppojen myötä myyntiyhtiöksi vaihtui Timberjack ja sen jälkeen John Deere Forestry.

Yhteisyrityksen perustaminen ja tuotantoon panostaminen

Myynnin yhteistyökumppaniksi vaihtui amerikkalainen Deere & Company, joka osti Timberjack- yhtiön vuonna 2000. Deere-yhtiö teki uudelleenjärjestelyjä metsäkonevalmistuksessaan, jonka siivittämänä Outokummun Metalli ja Timberjack perustivat uuden yhteisyrityksen vuonna 2003. Yhtiön nimeksi tuli Waratah OM Oy ja se otti vastuulleen harvesteripäiden suunnittelun, tuotetuen ja loppukokoonpanon sisältäen hydrauliikka- ja sähköasennukset. Myynti ja markkinointi luonnollisesti säilyi Timberjackilla ja erillistoimitusten osalta Timberjackin omistamalla Waratah-jakeluyhtiöllä. Outokummun Metallin vastuulle tuli valmistaa kaikkien harvesteripäiden rungot ja hitsatut pääkomponentit sekä suorittaa mekaaninen kokoonpano ja lisäksi toimittaa runkojen toimituslaajuuteen kuuluvat varaosat.

Outokummun Metallin erikoistuessa harvesteripäiden valmistukseen toteutettiin Sysmäjärven tehtaalla ensimmäinen mittava investointiohjelma 2003-2004. Koneinvestointien lisäksi toimitiloja laajennettiin lähes 3000 neliömetriä rakentamalla mm. oma koneistamo, uusi hitsaamo ja uudet toimistotilat. Investointien jälkeen puitteet nousivat aivan uudelle tasolle ja yhtiö keskittyi teräsrakenteiden tehokkaaseen valmistukseen.

Konsernin rakentaminen

Outokummun Metallista tuli perheyhtiö vuonna 2002, kun kolme perustajaosakasta jäi eläkkeelle ja omistus keskittyi Nevalaisen perheelle. Samaan aikaan yhtiö rakensi uuden strategisen perustan, jota vahvistettiin aktiivisella hallitustyöllä. Strategiassa päätettiin keskittyä puunkorjuuseen liittyvään liiketoimintaan ja kasvattaa yhtiötä sekä omien tuotteiden että sopimusvalmistuksen kautta.

Strategian toteutusta vauhditettiin kahdella yritysostolla. Vuonna 2009 yhtiö hankki osuuden Pentin Paja Oy:stä ollakseen mukana energiapuun korjuuseen liittyvien tuotteiden kehityksessä. Koneosapalvelu Oy Alirannan osto 2011 toi sekä omia tuotteita että varaosa-, komponentti- ja huoltoliiketoimintaa. Koneosapalvelusta tuli Outokummun Metallin tytäryhtiö, ja uuteen konsernirakenteeseen alettiin kehittää yhteistä talous-, henkilöstö- ja ICT-hallintoa. Koneosapalvelun Vahva-kahmarimalliston tuotanto siirrettiin vaiheittain Outokummun Metallille vuodesta 2011 alkaen.

Toinen merkittävä tehdastuotannon investointikokonaisuus toteutettiin 2007-2008 harvesteripäämarkkinoiden kasvaessa edelleen. Investoinneilla modernisoitiin tuotantoa ja lisättiin valmistuskapasiteettia. Investointiohjelma sisälsi mm. uuden maalaamon ja kokoonpanohallin, sosiaalitilojen laajennuksen, koneistuskeskuksen ja hitsausrobotin.

Kehittyvä valmistustoiminta

2010-luvun taitteesta eteenpäin Sysmäjärven tehtaan toiminnassa keskityttiin entistä selkeämmin sopimusvalmistuksen sekä tuotantoprosessien ja -teknologioiden kehittämiseen. Tavoitteena oli automaation hyödyntäminen, tuotantokapasiteetin kasvattaminen, tuotelaadun parantaminen ja totta kai myös työturvallisuuden ja henkilöstön viihtyvyyden lisääminen.

Sertifioitu laatujärjestelmä ISO 9001 ja hitsaukseen liittyvä standardi ISO 3834-2 otettiin käyttöön vuonna 2010. Merkittäviä isompia hankkeita olivat automaattisten robottihitsaussolujen käyttöönotto  (2018 ja 2022), uuden sukupolven koneistuskeskukset (Okuma 2019 ja DNS 2023), digitaalisen tuotannonohjauksen kehittäminen sekä 3D-skannausteknologian hyödyntäminen. Toimitiloja laajennettiin vuonna 2023 uudella kokoonpanohallilla, jonka yhteydessä kokoonpanolinja uudistettiin täysin. Yhtiön työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen järjestelmä sertifioitiin ISO 45001-standardin mukaisesti vuonna 2025. Samana vuonna sertifioitiin myös ISO 14001-ympäristöjärjestelmä.